Linnan juhlat; Sirkun minilista 2014

Muutama viikko on näitä juhlallisia pukuja nyt muhitettu. Persoonallisia, elegantteja ja vahvoja kokonaisuuksia oli useampikin. Perusteet sille, millaista pukua arvostan, löytyvät postauksestani 6.12.

 

Ensiksi on todettava, että valtakunnan ensimmäinen nainen on edustustehtäviensä tasalla. Hänen pukuvalintansa oli jälleen moitteeton ja ehdottomassa sopusoinnussa arvokkaan juhlan vaatimusten kanssa. Viime vuoden Tampere-Talon puvussa oli hiukan enemmän potkua, joten tänä vuonna Rva Haukio ei kuitenkaan pääse minilistalleni mukaan. :-)

 

Pidemmittä puheitta, tässä minilistani 2014:

 

 

Anniina Enbuske tavattoman, tavattoman elegantissa Hanna Sarénin puvussa. Kokonaisuus on vaivattoman tyylikäs, ei lainkaan tyrkyttävä eikä huomion hakuinen. Tämä leidi henkii olemuksellaan juhlan arvokkuutta ja valoisuutta. Puku on myös esimerkki siitä, ettei kankaan arvokkuus ja juhlavuus vaadi tuhannen kimalteita; miehustan kangasta on käsitelty laserilla sen koristamiseksi.

 

Anna-Leena Rauma Teemu Muurimäen dramaattisessa, vahvassa luomuksessa. (Tämä kuva ei tee puvulle oikeutta, katsotaan saanko metsästettyä jostain paremman.) Puku on täysin erilainen kuin Anniina Enbusken, mutta myös tässä on kaikki oikein. Huomatkaa kauniit pitkät hihat ja avoimuudessaan arvokas decolté. Kampaus ja smokey eye -meikki ilman kirkasta huulipunaa täydentävät kokonaisuuden. Taidokas dramaattinen kokonaisuus.

 

Poikkeus vahvistaa säännön: en tiedä Kaari Martinin puvun kotimaisuudesta (pitää siis selvittää). Mutta en voi olla ottamatta listalle tätä upeaa flamencaa! Kaari ja miehensä Roni ovat tehneet historiaa kansainvälisen flamencon uudistajina. Se olisi saavutus espanjalaisellekin, saati suomalaiselle. Tämä pari on linnanjuhlissa enemmän kuin paikallaan - ja katsokaa nyt kuinka voi nainen kantaa pelkistetyn, upean pukunsa. Kaikki tuossa paketissa henkii flamencoa. Erityismaininta vielä siitä, kuinka täysin peittävä puku voi olla täysin naisellinen.

Niin, mistä sinä, arvoisa lukijani, pidit? Kommentit ovat tervetulleita! :-)

Save the Date -primus motorin haastattelu

Save the Date -messujen juttusarjani huipentuu tähän haastatteluun, jonka minulle soi Stilissima ja Lovebirds -pukuliikkeitä pyörittävä Hanna. Hanna on  StD-messujen primus motor.

1) Mistä saitte idean?

Idea messuista syntyi Kierrätystehdas-tapahtumassa, jossa olin itse Lovebirds-liikkeen edustajana esittelemässä kierrätettyjä hääpukuja. Kaapelitehdas on mielestäni mahtava paikka ja toivoin, että hääalallakin olisi tarjolla jotain yhtä mielenkiintoista. Hääalahan sen 11 vuotta sitten, kun aloitin Stilissiman, oli melkolailla yksioikoinen ja saman kaavan mukainen - täynnä massatuotteita. Nyt haetaan enemmän omannäköistä, rentoa, mielenkiintoista ja massatuotteiden suosio on melkolailla katoamassa. Mietin muutaman päivän, että uskaltaisinko ottaa riskin ja löytäisinkö niin monta kotimaista kierrättämiseen ja käsityöhön erikoistunutta osajaa, että saataisiin häämessut kasaan - päätin ottaa riskin, ja tässä nyt ollaan!

2) Oletteko tyytyväisiä lopputulokseen?

Voi apua, ei multa voi kysyä, olenko tyytyväinen :D Sanotaanko näin, että olisin toivonut enemmän näytteilleasettajia, mutta laatuun olin todella tyytyväinen. Samoin kävijämäärään ja siihen, että ihan selvästi oikeat parit olivat löytäneet oikeaan paikkaan! Olen onnellinen jokaisesta löydöstä, joka on messuilta tehty - samoin jokaisen näytteilleasettajan puolesta, kun ovat löytäneet oikeat asiakkaansa:)

3) Kuinka tästä eteenpäin?

Tästä eteenpäin - no, varmaan suuremmin ja paremmin :) Kultaseppä Sanni Lehtinen ilmoitti lähtiessään, että oli sopinut jousiorkesterin kanssa jo ensi vuoden repertoaarin, että kai se sitten on toimeen ryhdyttävä! Paikkavarauksista ensimmäiset on jo tehty, tosin Kaapelitehdas ei ole vahvistanut onko heillä tilaa meille.

Löysittekös te messuilta kivaa ja kaunista?

Kyllä me löydettiin! :-)  Kiitos Hanna haastattelusta ja onnittelut vielä onnistuneesta uudesta messukonseptista! Ensi vuotta odottaen.

Tänään seurataan juhlapukeutumista

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!

Olen kapiaisen tyttärentytär ja lapsesta asti kasvatettu tiedostamaan itsenäisyyden hinta ja arvo. Minulle 6.12. on oikeasti arvokas ja pyrin vaalimaan tietoisuutta, ettei lapsuuteni länsimaisen yhteiskunnan osana ollut itsestäänselvyys. En siis lähtökohtaisesti pidä ajatuksesta, että päivästä tehdään pinnallinen ja muotiin keskittynyt.

Tänä juhlapäivänä kuitenkin on valtakunnan seuratuin pukugaala: presidentin vastaanotto. Tilaisuudessa paitsi juhlistetaan itsenäisyyttämme, myös seurataan juhlapukeutumista. Kyse onkin kotimaisten suunnittelijoiden, ompelijoiden, vaateliikkeiden, kampaajien, meikkaajien, stylistien ja varmasti muidenkin ammattikuntien huippuhetkestä. Tämän ei tarvitse olla pinnallista ellei siitä sellaista tehdä. Päinvastoin, juhlapukeutuminen on merkittävä osa ihmiskulttuuria ja sen historiaa.

Jokainen pukeutuja toki itse valitsee perustavan syyn asuvalinnalleen. Onko tavoitteena tukea kotimaisuutta, osoittaa yhteiskuntaluokkaansa ja varallisuuttaan, arvostaa juhlaa vai kenties herättää kohua ja saada siten julkisuutta. Kukaan meistä ei osaa lukea ajatuksia, joten perimmäisiä motiiveja on turha myöskään arvuutella. Puku toki itse kertoo paljon kantajastaan.

Itse aion seurata pukeutumista innolla. Ja sikäli kuin se ketään kiinnostaa, valitsen muutaman oman suosikkini. Seulani on tiukka, edellytän seuraavia elementtejä:

- Puku on kotimainen tai ainakin hankittu kotimaisesta liikkeestä.
- Puku sopii arvokkaaseen juhlaan. (Viihde-gaalat arvioidaan sitten erikseen)
- Puku ja kantaja muodostavat saumattoman kokonaisuuden ja täydentävät molemmat toisiaan.

Raportoin muutaman päivän kuluttua. :-)

Vielä kerran, hyvää ja siunattua itsenäisyyspäivää. Olemme etuoikeutettuja.

Sain itse eilen illalla juhlia Anna-Mari Pahkalan Waves-mekossa ja Uhanadesiginin Pisara-korvakoruissa. Asukokonaisuuden tarinan kerron lähitulevaisuudessa. :-)

Miksi juhlimme?

Loppuvuotta kutsutaan kansanomaisesti "juhlakaudeksi". Silloin on paitsi valtakunnan julkisuudeltaan laajin gaala eli tietysti 6.12., myös lukuisia muita vuoden toimintakauden päättymistä, joulua ja uutta vuotta juhlistavia tilaisuuksia.

Mitä sinä ajattelet kun puhutaan "juhlimisesta"?
Sanalla on nykykielessämme kaksi eri merkitystä: 1) bilettäminen ja 2) jonkun arvokkaan asian juhlistaminen. Ensin mainittu tähtää - jos sallitte että sanon - arjen unohtamiseen ja "pään nollaamiseen". Jälkimmäinen sen sijaan tähtää arjen huipentamiseen ja "mielen täyttämiseen" muistoilla ja merkityksillä. Haluamatta sen kummemmin moralisoida, tämä blogi ymmärtää juhlimisen lähempänä jälkimmäistä kategoriaa. Toki, jos tärkeän asian juhlistamisen yhteydessä voi myös virkistyä (eikä pönöttää ja pitkästyä), mikä sen hienompaa. :-)

Wikipedia, jota tosin ei kannata ihan kaikessa uskoa, antaa mukavan listan asioista, joita meilläpäin on perinteisesti tapana juhlistaa. Vuodesta toiseen toistuvat juhlat antavat myös ihmisyyteen kuuluvia merkkipaaluja; taas on vuosi kulunut ja tässä olemme. Mitä on tapahtunut vuoden aikana? Mitä meille kuuluu? Mihin suuntaamme seuraavaksi?

Juhliminen voi olla jollekulle turhaa, tärkeilevää, elitististä, pönöttävää ja eksklusiivista. Mutta viime kädessä sinä itse päätät mitkä juhlat ovat sinulle tärkeitä ja millaisen merkityssisällön niille annat.

Tsekkaa Wikipedian lista: JUHLA

Elitististä pönötystä vai arvokkaan asian juhlistamista?

Mitä piditte Save the Date -häämessuista?

Tässä jatkoa Save the Date -häämessu -postauksille. Messuilla kävivät ystäväni Tarja, joka on ensi kesän morsian, hänen kaasonsa Senni ja ystävänsä Aliisa. Päätin laittaa neidoille pienen haastattelun. Vaikuttaisi siltä, että tilausta vielä isommille messuille tulevaisuudessa on. :-)

Tarja, Senni ja Aliisa tsekkasivat uudet Save the Date -häämessut.

1.Yleistunnelmat messuilta? 
Tarja: Oli mukavaa käydä ensimmäisillä häämessuilla ja nähdä kaikenlaista tavaraa, vaatetta ja ideaa häihin liittyen. Omat häät on aika pitkälle suunniteltu, mutta jotain kivaa ideaa voi aina poimia muilta!:-)
Senni: Yleistunnelma oli hyvä vaikka hieman vaisu. Näytteilleasettautujia oli keskiverto messuihin nähden vähän, joka sai kyseenalaistamaan messulipun hinnan (melko korkeahko 10€).
Aliisa: Ensimmäisiksi häämessuiksi olivat miellyttävät.


2. Mitä ajattelitte messujen erityisteemasta?
Tarja:  Kierrätys on minusta hyvä juttu, mutta totesin että olen enemmänkin "tee vanhasta jotain muuta uutta" -tyyppinen kuin sitten sellainen, että käyttäisin käytettyä ja kuluneen näköistä hääpukua omissa häissäni. Käytettyjä hääpukuja oli kuitenkin kiitettävästi esillä jos sellaiseen olisin päätynyt :-)
Senni: Messujen erityisterma oli hyvä, oli mielenkiintoista nähdä vanhaa ja kierrätettyä, vaikka osa esillä olevista tavaroista (kuten hääpuvut, hunnut ym. kengät) oli jo melko kuluneen näköisiä.
Aliisa: Pidin erityisen paljon teemasta, itseäni viehättää erityisesti vintage -henkisyys ja eettisyys materiaaleissa/tuotteissa sekä tuotteiden kierrätys kirpputorilla on erittäin hienoa.


3. Mikä kiinnosti erityisesti?
Tarja: Erityisesti kiinnosti häävalokuvaus. Siitä katsoimmekin esityksen ja ajatus omista hääpotreteista ja siihen liittyvistä ideoista ja mahdollisuuksista sai minut innostumaan!!
Senni: Kierrätetty häämuoti.
Aliisa: Häämekot ja asusteet kiinnostivat, myös valokuvaus oli mielenkiintoista.


4.  Kuinka messuja voisi kehittää jatkossa?
Tarja:  Enemmän kierrettäviä kojuja ja isommat tilat.
Senni: Messuja voisi kehittää jatkossa mm. Lisäämällä näytteilleasettautujia sekä meikki- ja kampauspisteitä. Myös esimerkiksi nähtävillä voisi olla kokonaisia stailattuja hääasetelmia (juhlapöytiä kattauksineen ja kukkineen).
Aliisa:  Itse olisin ehkä kaivannut hieman isompaa tapahtumaa, enemmän esillepanijoita, muttei kuitenkaan niin että messuilla menee koko päivä. :)


Kiitos kaunottaret haastattelusta ja ihanaa Tarjan häiden suunnittelua! Taidan kysellä suunnitelmien etenemisestä jatkossakin...

Save the Date -häämessut

Kuten taannoin postasin, voitin neljän hengen lippupaketin uusille Save the Date -häämessuille. Nämä messut ovat lähteneet haastamaan tammikuun isoa "virallista" häämessutapahtumaa Wanhassa Satamassa. Rohkeaa porukkaa! Uusien StD-messujen teemaksi on profiloitu mm. kierrätys, kotimaisuus ja vintage. Kuka tahansa ei pääse näille messuille esittäytymään - rohkeaa sekin.

Messut olivat mielestäni onnistuneet ja väkeä ainakin silmämääräisesti näytti olevan runsaasti. Toki kun kyseessä on uuden messukonseptin ensimmäinen kerta, parannettavaakin jää, mutta niinhän se aina menee. Postaan seuraavalla kerralla kolmen messuvieraan haastattelun tunnelmista.

Minulle henkilökohtaisesti oli iloista tavata pitkästä aikaa kolme omien häideni onnistumisen takana ollutta hienoa ammattilaista. Paikalla olivat vihkisormukseni valmistanut nuori kultaseppä Sanni Lehtinen, hääpukuni ommellut Marika Mansikkamäki ja dokumentaarinen hääkuvaajamme Janne Miettinen. Ja he kaikki muistivat meidät! :-) Huomaa, että häät eivät rajoitu vain hääpäivään, vaan muistot ja syntyneet kontaktit omistetaan juhlapäivän jälkeenkin. Teen kaikista heistä vielä tulevaisuudessa haastattelun, mutta jos nyt juuri etsit vastaavien alojen osaajaa, suosittelen heitä.

Vielä muutamia tunnelmakuvia. Janne Miettisestä en napannut kuvaa - varmaan iski rimakauhu Suomen menestyneimmän hääkuvaajan kohdalla... Mutta laitan yhden hänen ottamistaan kuvista :-) 

Sanni Lehtinen. Älkää antako nuoruuden ja viehättävyyden hämätä: tämä nainen on rautainen kultaseppä ja tekee valtavan kauniita koruja. www.sannilehtinen.fi

Olen pitkään haaveillut Sannin koruista vihkisormukseni täydentäjänä. Nyt sain vihdoin mahdollisuuden hankkia riipuksen. Jos mietitte joululahjaa...

  

Valoisa ilopilleri Marika (vas) paitsi suunnittelee ja ompelee asuja, pyörittää myös Jotain käytettyä -liikettään. Messuilla hänen kymmenet - jopa sadat - pukunsa olivat vallanneet koko toisen kerroksen ja meno oli suoraan amerikkailesta hääelokuvasta. Kymmeniä morsiamia, äitejä, kaasoja, iltapuvun metsästäjiä... Ihana kaaos! :-) 

Muutamia sadoista puvuista. Iso osa käyttämättömiä. Tämä firma kannattaa tsekata. www.jotainkaytettya.fi

Tarjolla oli myös iltapukuja. Pahoittelut huonosta kuvanlaadusta - tämä kaunis luomus oli vaan pakko jakaa.

Ei ollut toivoakaan saada kaikkia mahtumaan kuvaan...

Löysin itsekin iltapuvun (joskaan en kuvan pukua): käyttämätön puku, lähtöhinta yli 300e - ja nyt hintaan 50e. Siinä ratkesi tulevan vuosijuhlan asuongelma ja budjetissa pysyttiin. 

 

Yksi Janne Miettisen otoksista. Tunnistatko mistä kirkosta? Janne on suomen kansainvälisesti menestynein dokumentaarinen hääkuvaaja ja syystä. www.jannemiettinen.fi

Huh huh mikä päivä! Meidän entourage oli Mira, Rosa ja Vili. Niin oli hauskaa ettei kukaan nukkunut päikkäreitä. :-)

Ajatuksia ammattimallilta

Onpa syksy vilahtanut!

Edellisestä postauksestani on kulunut luvattoman kauan. Keskeinen syy on ollut 1,5v tyttäreni flunssaputki. Toinen keskeinen syy on ollut opinnoissani. Nyt kun pikkuneiti voi paremmin, täytyy löytää enemmän aikaa myös tälle blogille.

Tässä välissä kävin Save the Date -häämessuilla ja niiden tiimoilta onkin juttu jos toinen tulossa! Myös mielenkiintoisia haastatteluja tiedossa tässä juhlakauden kynnyksellä.

Juhlakaudesta puheenollen: kohta pyörii kaiken maailman julkkiksia ja muuta juhlakansaa joka tuutissa. Osittain he pitävät esillä kotimaisten suunnittelijoiden ja ompelijoiden - kampaajista ja meikkaajista puhumattakaan - työtä ja sitä kyllä kannatan. Joten ihan kaikkea ei voi dissatakaan. Ja viimeistään itsenäisyyspäivänä juhlistetaan erittäin tärkeää asiaa. Mutta ennen sen kaiken vyörymistä olohuoneisiimme haluan jakaa kanssanne ihailemani ammattimallin, Robyn Lawley:n, lyhyen haastattelun.

Robyn on upea nainen ja hieno ammattimalli - ja niin sanotusti "plus kokoinen". Voi morjens.
Mutta Robyn on myös hyvä roolimalli: itsensä arvostaminen juuri sellaisena kuin on on varsin hyvä lähtökohta myös talven juhlapukeutumista ajatellessa. Tässäpä ruokaa ajatuksille, monta hyvää teemaa muutamassa minuutissa! Haastattelu:
Robyn Lawley on the Changing Chape of Fashion

Robyn Lawley, "plus"kokoinen malli, American Ballet Theatren gaalassa vuosi sitten.